Kotiseutumuseo ja Valoharjun koulumuseo
Kotiseutumuseo
Kivijärventien vanhan linjauksen varteen jäävällä viljamakasiinilla on maakunnallisesti maisemallista merkitystä vuonna 1993-1994 tehdyn rakennusinvestoinnin mukaan. Se sijaitsee kirkonkylän keskustassa kauniissa kangasmaastossa. Kaksikerroksinen, kokonaispinta-alaltaan 380 neliötä käsittävä viljamakasiini rakennettiin vuonna 1858 silloisen Viitasaaren pitäjän Kivijärven, Kinnulan ja Pudasjärven kylien yhteiseksi, koska emäpitäjän viljamakasiini sijaitsi kylistä kaukana. Se toimi lainajyvästönä oman siemenviljan loputtua katovuosien seurauksena. Jyvästön tarkoituksena oli järjestää viljan varastointi sekä siemen- ja syömäviljan saanti katovuosina. Viljalainat oli sitten hyvinä vuosina maksettava korkoineen takaisin. Makasiinissa oli myös osasto, joka toimi köyhäinhoidon viljavarastona. Lainajyvästöä hoiti makasiinihallitus, myöhemmin lainajyvästön hallitus, joka toimi kolme vuotta kerrallaan kunnallislautakunnan valvonnan alaisena. Hallituksen tehtävät määriteltiin lainajyvästön säännöissä. Jyvästön käytössä oli myös rahavaroja, joita voitiin tarvittaessa lainata. Lainoista maksettava korko oli enintään 10 %. Kinnulan erottua omaksi kunnakseen siihen kuuluva Saarenkylä jäi väliaikaisesti Kivijärven lainajyvästön osakkaaksi. Sovinto-oikeuden päätöksellä Kinnulalle korvattiin myöhemmin Saarenkylän osuus lainajyvästöstä. Makasiini toimi lainajyvästönä vuoteen 1950. Viljamakasiini on sittemmin kunnostettu museoksi ja se on ollut edellisten vuosikymmenten aikana toiminnassa vaihtelevasti, lähinnä Kivijärvi-viikon aikana.
Museon uusi yritys
28.10.2001 perustettu Kivijärven kotiseutuyhdistys aloitti syksyllä 2002 Leader-rahoitteisen viljamakasiinihankkeen, jossa makasiinin sisätiloja kunnostettiin parinkymmenen hengen ja 354 talkootunnin voimin ja ympäristöä maisemoitiin. Hanke kesti maaliskuuhun 2004. Museota on pidetty vuodesta 2004 saakka avoinna kesäisin kunnan ja kotiseutuyhdistyksen yhteistyönä. Vuoden 2009 alusta museotoimesta on vastannut Kivijärven kotiseutuyhdistys ry ja se myös hallinnoi tiloja.
Alakerrassa on kahdeksan erillistä viljasiiloa ja yläkerta yhtenäistä tilaa. Kivijärven pieni kotiseudun esinekokoelma on sijoitettu siilojen kansien päälle ja yläkertaan. Viljamakasiinin kokoelmat on suurinpiirtein luetteloitu. Museovirasto myönsi 1 500 euroa kokoelman luettelointiin 2007-2008, mutta osa rahoista jouduttiin palauttamaan, koska talkotyötä ei saanut laskea kustannuksiksi.
Museoalueen muut rakennukset
Museoalue täydentyi elokuussa 2006, kun viljamakasiini sai seurakseen Aution vanhan riihen. Riihi saatiin lahjoituksena Kirsti ja Mauno Leppäseltä ja se siirrettiin loppukesästä museoalueelle. Riiheen on tarkoitus sijoittaa isommat maatalousvälineet. Keväällä 2007 riihen lattiaan ja kattoon saatiin puut lahjoituksena, puut kaadettiin, kuorittiin ja pienittiin talkoin. Martti Paananen Hoikanperältä teki talkoomiesten kanssa pärehöylällään päreitä, joilla katettiin riihen katto v.2007-2008.
Riihi valmistui syksyllä 2013. Puintinäytös järjestettiin 2014. Riihikirkkoja on järjestetty vuodesta 2013 lähtien.
Valoharjun koulumuseo
Kivijärven viimeiset kyläkoulut – Heinolahti ja Hoikanperä – lakkautettiin 90-luvun lopussa. Jo tuolloin viriteltiin ajatusta koulumuseon perustamisesta. Ajatus ei kuitenkaan tuolloin edennyt toiminnan asteelle. Kouluratkaisut kirpaisivat ehkä liikaa ja kauemmaksi oli vaikea nähdä.
Koulumuseoajatus sai uudelleen tuulta purjeiinsa sivistystoimenlautakunnassa 27.1.2006. Hanketta vietiin eteenpäin viranhaltijapainotteisesti ja talkootyön voimalla. Koulumuseon avajaisia vietettiin 17. heinäkuuta 2006. Paikalla oli nelisenkymmentä kiinnostunutta.
Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto myönsi 1.10.2006 Kivijärven kotiseutuyhdistys ry:lle 5 000 euroa koulumuseon perustamiseen ja kehittämiseen, joten koulumuseon kehittäminen jatkui. Keittiötila uusittiin. Entisiin opettajan tiloihin syntyi entisajan opettajan huone, joka valmistui kesällä 2014.
Tiloja hallinnoi Kivijärven kotiseutuyhdistys. Koulumuseo on ollut avoinna heinäkuisin 20-60 tuntia. Kävijöitä on yhden tunnin aikana käynyt keskimäärin viisi.