Kirkko ja muistomerkit kirkkomaalla
Kirkko
Vuonna 1993-1994 Keski-Suomen museon, Keski-Suomen liiton ja Kivijärven kunnan tekemän rakennusinvestoinnin mukaan Kivijärven kirkolla ja tapulilla on rakennushistoriallista, historiallista sekä maisemallista merkitystä.
Vuonna 1874-75 valmistunut kirkko on arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema. Kirkko edustaa uusgoottilaista tyyliä. Uusgoottilaiset kirkot eivät ole yleensä tasavartisia ristikirkkoja, mutta seurakuntalaisten esittämän toivomuksen vuoksi Kivijärven kirkosta tehtiin tasavartinen ristikirkko. Kivijärven ensimmäinen kirkko tehtiin 1650-luvulla nykyisen kirkon paikkeille. Toinen kirkko rakennettiin 1770-luvulla kälviäläisen Jaakko Suonperän työnä.
Kellotapuli
Kivijärven historiallisesti arvokkain rakennus on kuuluisan kirkonrakentajan Jaakko Kuorikosken vuonna 1824-25 rakentama kellotapuli. Rakentaessaan Kivijärven tapulia hän oli alle kahdenkymmenen, itseasiassa 16-vuotias, rippikoulua käymätön poika. Jaakko Kuorikoski jatkoi kaustislaisen kirkonrakentajasuvun perinteitä nousten myöhemmin suvun kuuluisimmaksi edustajaksi. Tapulin ovet lienevät alkuperäiset, mutta yläosan ulkoasu on luultavasti peräisin saman mestarin korjaustyöstä 1860-luvulta. Tapulissa säilytetään mm. edellisen kirkon saarnatuolia 1700-luvulta.
Kirkon nykyisen alttaritaulun on maalannut 1930-luvulla suomenruotsalainen taiteilija Carl Bengts. Aiheen "Pietarin kieltäminen", joka alttaritauluissa on harvinainen, määräsi taulun lahjoittaja, Kivijärven oma poika, tuomari Toivo Anjala.
Vapaussodassa 1918 kaatuneiden muistopatsas
Kivijärven hautausmaalla sijaitseva sankaripatsas paljastettiin huhtikuussa 1923. Patsaassa on "Isänmaan puolesta 1918" kaatuneiden 20 sankarivainajan nimet. Heistä neljätoista ensimmäistä oli suojeluskuntalaisia ja loput kuusi kutsuntojen kautta rintamalla taistelleita ja kaatuneita sankarivainajia. Koska Kannonkoski kuului vielä vapaussodan aikaan Kivijärven pitäjään, on luettelossa sekä Kivijärven että Kannonkosken vapaussodan sankarivainajat.
Sodan 1939–1944 sankaripaasi
Sankarihautojen läheisyydessä hautausmaalla on sodan 1939 – 1944 sankaripaasi, jossa tekstinä "Vain yksi kansan yhteen saa: tämä köyhä isänmaa. Annoimme henkemme puolesta sen. Horjuneet ei miehet Kivijärven. 1939-1944 Suomen vapauden hintana kaatuneille pojilleen kiitollinen kotiseutu".
Kivijärven suojeluskunta teki v. 1941 aloitteen muistopaaden pystyttämiseksi. Tätä varten perustettiin toimikunta, joka kokoontui 27.4.1943. Suunnittelu annettiin taiteilija Ilmari Virkkalalle. Vaaleanharmaasta graniitista valmistettu patsas paljastettiin 2.8.1953 tilaisuudessa, johon kutsuvieraiksi kutsuttiin elossa olevat 23 vapaussodan veteraanit.
